Karhunpoika sairastaa

Täällä ollaan taas sairastupa pystyssä. Eilen päivällä Kaspianille ilmestyi ihan tyhjästä korkea kuume. Vaikka Kaspian on ollut puolet elämästään räkätaudissa, niin ihme kyllä tämä on ensimmäinen kerta kun on lämpö noussut. Nyt tosin se itse räkätauti puuttuu ja veikkaan, että Kaspian kuumeilee vauvarokon vuoksi. Siihenhän ei kuulu mitään muita oireita kuin muutaman päivän kestävä korkea kuume ja lopuksi tulee näpyt, jos tulee. Kaspian tekee nyt myös neljättä hammasta joka on jo melkein läpi, kävi siis myös mielessä jospa kuume johtuisi siitä. Harvemmin kuitenkaan hampaat nostattavat yli 39°c kuumeen, joten pysyttelen edelleen tuossa ensimmäisessä vaihtoehdossa.


Kaspian on kuitenkin jaksanut olla reipas oma itsensä, ruoka maistuu normaaliin tapaan ja nestettä menee hyvin. Ainoastaan aamuyöstä Kaspian rupesi olemaan todella levoton. Pyöri ja hyöri sängyssä, yritti nousta istumaan ja aina läsähti vain takaisin makuulleen. Eikä ihmekkään sillä kuumetta oli 39,5°c. Panadol tehoaa onneksi hyvin ja sen avulla kuume pysyykin monta tuntia kurissa eikä pojan edes huomaisi olevan kipeä.

Eiköhän me tämä vielä voitoksi käännetä! Ja pakkohan se on, sillä juhannukseksi meillä on aikasta mukavia suunnitelmia.


Lastenrieha laivapuistossa


Eilen vietettiin lämmin kesäpäivä Vaasan laivapuistossa. Sinne oltiin vapaaehtoistyönä järkätty ilmainen lastenrieha tapahtuma, mikä oli ihan huippua! Väkeäkin oli kertynyt hurjasti, yli 2,5 tuhatta henkeä! Sielä oli vaikka minkälaista toimintaa. Oli poniajelua, minipossu, kasvomaalausta, hierontaa, ilmapalloja, makkaraa, karkkia, leivonnaisia, musiikkia, piirtämistä, pomppulinna ja mitä kaikkea muuta. Me ei edes keretty kiertämään kaikkea ja todella moniin paikkoihin oli hirmuiset jonot, mutta eipä ole ihmekkään. Jaden mielestä parasta oli isot maskottihahmot. Olihan sielä myös mun lapsuudesta tuttu Wallenalle! Pienen ujostelun jälkeen Jadekin antoi nallen antaa iison halin. :) Onneksi sää suosi tätä tapahtumaa ja sielä vierähtikin neljä tuntia todella nopeasti. Ihana päivä kaikenkaikkiaan ja lapset tykkäsivät kovasti!
Iso kiitos järjestäjille, tämmöistä toimintaa olisi mukava saada enemmänkin!



Faktaa imetyksestä

Todella moni äiti kokee imetyspettymyksen syystä tai toisesta. Suurin syy miksi imetys kaatuu on tietämättömyys. Tämä on se syy miksi me ei Jaden kanssa onnistuttu ja sen olen tajunnut vasta nyt Kaspianin aikana. Aina syytin vain sairaalassa annettua lisämaitoa ja pulloa. Mutta totuus on se, että mä en vain tiennyt imetyksestä yhtään mitään.

Imetys kaatuu usein siihen kun ''maito vain loppuu.'' Jep, maito voi loppua, mutta imettämällä maito ei lopu. Mitä enemmän vauva on rinnalla, sitä enemmän maitoa muodostuu. Maito ei siis niin vain lopu jos vauva saa maitoa pelkästään rinnasta. Tästä ollaan montaa mieltä, mutta tämä on fakta. Maidon loppumiseen tarvitaan ihan eri tekijä kuin se itse imetys, jotta maidoneritys lähtisi laskuun.

Maidontuloon vaikuttavat esimerkiksi:
-hormonaalinen ehkäisy
-joku muu lääkitys
-Kuukautiset
-Raskaus
-Osittainen pulloruokinta

Mitä enemmän vauva saa äidimaitoa tai korviketta pullosta, sitä vähemmän vauva viettää aikaa rinnalla ja näinollen maidoneritys voi heikentyä.

Maito riittää kun:
-Vauva kasvaa vähintään 500g/kk
-Pissavaippoja on päivässä vähintään 5

Rintaruokitun vauvan kakkaamisesta ei voi päätellä riittääkö maito, sillä kakkaamisen väli voi olla jopa 14vrk ja se katsotaan vielä normaaliksi. Jos vauva ei pissaa tarpeeksi tai kasvaa alle suosituksen, niin silloin suositellaan imetyksen tehostamista, vaikka neuvolassa useimmiten tyrkyttävätkin korviketta lisämaidoksi. Imetystä voit tehostaa niin, että imetät mahdollisimman usein ja tarjoat rintaa vaikka vauva ei itse ilmaisisi nälkäänsä. Imetystä tehostaessa kannattaa myös vaihdella rintaa usein saman syötön aikana. Myös ihokontakti on erittäin tärkeää. Maidontuloa voi tehostaa myös imetysteellä, kaikilla se ei välttis toimi, mutta mitä olen lukenut niin suurimmalla osalla se on auttanut. Vauvan kasvuun voi vaikuttaa myös huono ja suppea imuote. Jos imuote ei ole kunnossa, niin vaikka vauva kuinka imisi maitoa ei välttämättä tule kunnolla.

Itse turvauduin Jaden aikana hyvin nopeasti korvikkeeseen ja pulloon, sillä neiti alkoi saamaan jo alle viikon ikäisenä kamalia rintaraivareita. Otti kiinni, päästi irti ja raivosi, otti kiinni, päästi irti ja raivosi.. Tätä jatkui aina niin kauan kunnes sai maidon jostain muualta (pullosta).
Rintaraivarit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että maito olisi loppumassa ja nyt sen tiedän itsekkin.


Vauvat voivat raivota rinnalla oikeastaan ihan mistä tahansa syystä.
Esimerkiksi:

-Jos heruminen on liian hidasta
-Haluaisi vain imeä, mutta rinnasta tulee maitoa
-On jo liian kova nälkä
-Vauva on liian väsynyt
-Vauva on tottunut jo pullon helppouteen, eikä jaksa nähdä enään vaivaa rinnan imemiseen.

Loppujenlopuksi veikkaan kyllä, että pullo oli se viimenen niitti mikä stoppasi mun ja jaden imetystaipaleen. Kun vielä kuukaisen jälkeenkin yritin tarjota rintaa, niin eihän se kelvannut, sillä pullosta sen maidon saa niin paljon helpommin. Rinnalla ollessa vauvan täytyy tehdä kunnolla työtä, jotta maito alkaa herumaan.

Me ei olla myöskään Kaspianin kanssa vältytty rintaraivareilta ja parhaimmillaan mä olen kävellyt ympäri kämppää monta tuntia, jotta olisin saanut pojan syömään. Ja lopulta tuo jätkä on kuin onkin luovuttanut ja napannut sen tissin hyvillä mielin suuhunsa. Siitä mikä auttaa rintaraivareihin en oikein osaa itsekkään sanoa. Itse koitin kaikenlaiset kikkakolmoset ja osa toimi osa ei. Parhaiten auttoi aika ja sinnikäs yrittäminen. Niin monta kertaa teki mieli kaivaa pullo ja korvikepönttö kaapista ja luovuttaa. Mutta ei, en luovuttanut. En tälläkertaa!

Nämä seikat eivät tarkoita maidon loppumista:
-Vauva haluaa olla usein rinnalla. (Vauvat hakevat rinnalta syömisen lisäksi myös läheisyyttä ja lohtua. Lisäksi vauvoilla on eri kehitysvaiheissa tiheänimunkausia, jolloin vauva haluaa olla rinnalla yllättävän paljon)
-Yllämainitut rintaraivarit
-Vauva jää kiukkuiseksi syömisen jälkeen
-Vauva hylkii rintaa
-Rinnat tuntuvat tyhjemmiltä kuin ennen
-Et heru pumpulle (Pumpulle herumisella ei ole mitään tekemistä maidon määrän kanssa. Itsekkään en heru pumpulle ollenkaan)

Imetystä ei koskaan saisi pitää itsestäänselvyytenä. Siihen kuuluu ylä -ja alamäkiä. On rintaraivareita, tiheänimunkausia ja kausia kun rinta ei kelpaa ollenkaan. Tämä kaikki kuuluu imetykseen. On toki myös niitä ihailtavia tapauksia kun imetys menee niinkuin oppikirjoissa ilman minkäänlaista ongelmaa.

Nykysuositushan on täysimettää 4-6kk ja monet luulevat tämän myötä, että kiinteät/sormiruokailu täytyy aloittaa 4kk iässä, mutta se ei ole niin. Suositus on alkaen 4kk iästä, ei ennen sitä (Ellei lääkäri näin suosittele) ja suositus on myös, että kiinteät/sormiruokailu aloitetaan viimeistään 6kk iässä. Äidinmaito on vauvan pääasiallinen ravinto vuoden ikään saakka ja siksi suositellaankin, että maito annetaan aina ennen kiinteää ruokaa. Kiinteät kannattaa aloittaa silloin kun vauva itse näyttää valmiudet siihen. Esimerkiksi kun vauva osaa istua itse tuettuna ja on kiinnostunut ruuasta. Se että vauva pönkää kielellä kiinteitä pois suusta on sen merkki, että vauva ei ole vielä valmis kiinteisiin.

Suosittelen jokaista odottavaa, imettävää tai muutenvain imetyksestä kiinnostunutta liittymään Facebookissa olevaan Imetyksen tuki ry -ryhmään. Ilman tätä kyseistä ryhmää olisin edelleen aivan tietämätön imetyksestä, enkä missään nimessä olisi Kaspianin kanssa päässyt imetyksessä näin pitkälle.

Haluan vielä lisätä, että mä en ole mikään imetysfanaatikko, enkä tyrkytä imetystä kenellekkään. Tämän postauksen tarkoitus ei ole myöskään mollata korviketta tai pulloruokintaa millään tapaa. Tämän postauksen tarkoitus on antaa enemmän tietoa imetyksestä ja kannustaa ihmisiä imetykseen.
Haluan vielä nostaa hattua näille supermutseille jotka pumppaavat maitonsa vauvallensa ja näin ollen ''täysimettävät'' pullon avulla!
Älkääkä lannistuko imetyspettymyksestä, sillä vaikka ensimmäisen kohdalla se ei suju on huomattavasti suurempi mahdollisuus onnistua toisen kohdalla.

Toivottavasti tästä oli edes jotain apua jollekkin mammalle tai miksei isällekkin.



We are back!

Täällä taas pitkästä aikaa!
Kuten olette varmasti huomenneet, blogissa on ollut hiirenhiljaista jo reilu kuukauden. Joku jo mietti, että onko tapahtunut jotain, mutta ei mitään semmoista. Kuinkakohan monesti oon meinannut jotain tulla kirjoittelemaan, mutta en oo saanut aikaseksi. Ei oo ollut aiheita, eikä niitä ole viitsinyt väkisin vääntämällä keksiäkkään. Tuhannetta kertaa mietin jo blogin lopettamista, kun en vaan millään saa tekstiä päästä näpyteltyä koneelle. Ei kirjoittaminen saisi olla millään tapaa pakkopullaa, mutta pikkuhiljaa mulla se sitä rupesi olemaan. Ja juuri silloin oli oiva hetki pitää ''pieni'' paussi. Tänään tuli ensimmäistä kertaa pitkään aikaan semmonen kunnon fiilis, että nyt kyllä kirjotan! - ja tässähän mä ja tauko on nyt ohi. Jospa ne pakkopullat olisivat jo kärähtäneet sielä uunissa ja nyt alotetaan ihan uudella taikinalla, sekä paremamalla fiiliksellä. ;)


Meillä sujuu täällä kaikki tosi hyvin. Kaspian on kasvanut tässä ajassa ihan hurjasti ja oppinut paljon uutta. Tyyppi on nyt reilu 8kk ja hän ryömii, harjoittelee konttausta, nousee istumaan aina kun sen hoksaa ja eilen jäpikkä päätti nousta ensimmäistä kertaa kunnolla seisomaan tukea vasten! Tissitakiainen omistaa nyt myös 3 terähammasta ja neljäs pullottaa jo kovasti. Kaspian ei myöskään ole jättänyt epäselväksi koska niitä hampaita tekee. Sitä kiukkua! En oo edes päivitellyt tänne Kaspin 8kk kuulumisia, mutta kaikki silläkin saralla ihan hyvin. Pituutta oli 69cm ja painoa 8400g. Nyt paino tosin pyörii jo 8,7 kilossa. Kuulon tarkastuslaitteeseen ei vieläkään reagoi millään tapaa vasemmalla puolella, mutta sitä katotaan sitten tarkemmin seuraavassa neuvolassa, joka on vasta syksyllä 1-vuotiaana. Neuvolatäti, eikä lääkäri ollut kuitenkaan huolissaan asiasta. Ei ainakaan vielä. Kaspian on hirmu iloinen ja aika herkkis tyyppi. Ikuinen mammanpoika.<3

Meidän Frozen hullulle Jadelle kuuluu myös ihan hyvää. Höpötys käy jatkuvasti ja vaatimukset kasvaa. ja se UHMA. Mainitsinko muuten jo, että meidän lapsi ei tosiaankaan taida omistaa enään ainuttakaan korvaa. Siltä on ainakin viime viikkojen aikana tuntunut. Kieltoja kun huutelee, niin aivan kuin puhuisi seinälle. Ei ole ollut enään päivääkään kun pikkuveljeä ei kiusattaisi tai tavaroita ei paiskottaisi. Omat hermot on aika hemmetin tiukalla, mutta onneksi sekin kuuluu asiaan. :D Aiemmin päivät pelasti Frozen kun sen vain laittoi pyörimään Kaspianin aamupäikkäreiden aikaan, niin Jadekin oli hetken hiljaa kiltisti. Mutta joku pirulainen on mennyt poistamaan sen netflixistä! Pari päivää sitä kirosin ja yritin keksiä jotain muuta tähän raivovapaaseen hetkeen, kunnes muistin, että meillähän on onneksi se levynäkin! - ja päivät taas pelastettu. Nythän oon muuten puolet päivästä lasten kanssa yksin, kun Niko on työkokeilussa. Ihan hyvin meillä on kuitenkin sujunut. Tai en oo ainakaan huomannut paljoa eroa entiseen.



Eilen meillä oli kerhon kesäreissu powerparkkiin. Kaspian jäi mummun hoiviin ja me saatiin Jaden kanssa viettää ihana ja hauska päivä yhdessä. Jade ainakin tykkäsi kun sai itselleen ihan täyden huomion. Koko reissun ajan oli kiukkupeikkokin jossain piilossa, sillä koko reissun aikana ei kiukuteltu olleskaan! On tua neiti kyllä yhtä hurjapää kuin isänsä. Kaikki laitteet kierrettiin läpi joihin pääsi joko yksin tai aikuisen kanssa. Hurjin (ja se oikeasti oli aika hurja!) oli lasten vuoristorata ja sehän se paras laite olikin. Matkaan lähtiessä tein vaan sen virheen, että jätin rattaat kotiin. Kyllähän kuuden tunnin kävelystä pienet jalat väsyivät, mutta onneksi neiti jaksoi tosi hienosti kun välillä kävi istumassa poikaystävänstä (;DDD) Wiljamin rattaissa. Mukava reissu oli kaikinpuolin!

Hirmusesti olisi kerrottavaa, mutta nyt ei vaan osaa pukea ajatuksia sanoiksi. Tässä nyt tämmöset pikaiset kuulumiset meiltä. Aiheita joista haluaa kuulla saa toki ehdottaa! :)